tiistai 26. helmikuuta 2013

Serkkupuolien riekkurehvit.

Käytiin eilen Ritun kanssa Järvenpäässä riekkurehveillä serkkupuoli Velhon (Pippuri, i. Kylkimyyryn Michael Vronsky e. Omituinen Okra) kanssa. Yhdistävä linkki näiden kakaroiden kesken on siis ihanainen Lunani (Nutukas Illusia), joka on sekä Ritun, että Velhon mummu.
 
Pippuri 16vk (i. Kylkimyyryn Michael Vronsky e. Omituinen Okra)
 
Reissattiin Ritun kanssa Järvenpäähän junalla ja Erika kävi Velhon kanssa koppaamassa meidät kyytiin asemalta. Hauskaa oli, kun Keravan asemalla vastaamme käveli tyylikkäästi pukeutunut vanhempi kaupunkilaislady oikein hattu päässään ja tuli juttelemaan mukavia Ritulle. Tietysti tuli kysyneeksi pennun nimeä. Vastauksen saatuaan rouvan suu avautui hämmästymisen merkiksi, jota seurasi yllättynyt lausahdus siitä, miten hänen nimensä on Ritva ja häntäkin kutsutaan Rituksi. Tuntui olevan varsin hyvillään siitä, että on tällaisen viehättävän pennun kaima. :) Rouva nousi Helsinkiin menevään junaan, me lähdimme kohti pohjoista. Junassa Ritu käyttäytyi todella hienosti. Vaikka vielä asemalla odotellessamme neidillä oli selvästi virtaa leikkiä ja ihmetellä asioita, niin junaan noustuamme aivan lyhyen alkutohinan jälkeen pikkarainen asettui syliin todella rauhassa. Kaveri on tainnut oppia, että junassa matkustetaan iisisti. Kiva! :)
 
Järvenpäässä Erikan auton nokka suuntasi kohti Terholaa ja sinne vain kakarat pellolle riekkumaan. Pikkunassikat löysivät heti yhteisen sävelen ja leikki oli mukavan tasaväkistä ja reilua, huolimatta siitä, että Velho on painossa melkein tuplat Rituun nähden, vaikka ikäeroa onkin vain kuukausi.
(Katja, mitä kasvuhormoneja olet oikein syöttänyt näille Okran possunokille...? Velho on valtava! ;) )
 
Toverit painivat, juoksivat toisiaan takaa, temusivat hangessa ja remusivat keppien kanssa. Käytiin vielä lopuksi pieni palauttelulenkki metsän puolella, jonka jälkeen saimme autokyydin Keravalle. Naperoilla oli ilmiselvästi kivaa! :) Kiitos Erika ja Velho lenkkiseurasta, laitetaan rehvit uusiksi!!
 
Erikan kuvakerrontaa Ritun ja Velhon riekunnoista Velhon ja Sagan blogissa: Treffit sukulaistytön kanssa
 
Allaolevat kuvat kertonevat sanoja enemmän tyyppien meiningistä. :)
 



Lunan uljaat lapsenlapset, Ritu ja Velho.



Omituinen Tunturirisakas 12vk (i. Kukkipuun Guorvil e. Nutukas Ursula)
 

 
VELHO KUTSUU TAKAA-AJOON.
















Ritun kaulakarvat olivat jokseenkin märät Velhon leikkiotteiden jäljiltä.

3 kommenttia:

  1. Mie kyllä vieritän kaiken syyn Okran niskoille tuosta apinoiden koosta! Perintö Okran pentuajan ruokahalusta yhdistettynä Okran ylitsevuotaviin emon vaistoihin.. (näitä apinoita piti vaalia kuin ruhtinaita, olihan niitä odotettukin jo niin kauan ja hartaudella), niin mitä muuta siitä voi seurata kuin lauma koljatteja ;) Ja eikös nykyään kaikki nuoret oo vanhempiansa isompia?? ;D

    Aivan mahtavilta näytti teidän riekkutreffit, kateeksi käy kun Erika pääsi Ritua paijaamaan! :) Ja mukava, että tyypit löysi heti yhteisen sävelen eikä Ritu jäänyt altavastaajaksi Velhotukselle :)

    VastaaPoista
  2. Kavereilla oli kivaa. Velho leikki koostaan huolimatta tosi nätisti ja toisaalta Ritu on aikamoinen pikkupippuri, joten sinänsä puntit oli kavereilla tasan. :) Oli tosi kivaa katsella tasaväkistä leikkiä, kun kumpikaan ei pomottanut toista. Tokihan Ritu leikkii paljon näiden mun aikuisten kanssa (varsinkin Ursan ja Hipan kanssa), mutta niissä leikeissä on väkisin vähän sellainen maku, että Ritulle muistutellaan sitä, että se on kakara ja että vaikka tässä nyt sitten leikitäänkin, niin aikuinen on se joka määrää tahdin. Veikkaan, että Ritun mielestä oli huippua peuhata Velhon kanssa, pentuset olivat samoilla aalloilla. :) Velho oli mukava pusupoika! :D

    VastaaPoista
  3. Ihan mahtavia kuvia! Otetaan tosiaan uusiksi joku päivä :) Pusuja Velholta! ;)

    VastaaPoista